Marcelan luona Mehikossa

Viime viikonloppu vierähti Mexikossa, Tijuanassa. Kuten aiemmin kirjoitin olin Tijuanassa tapaamassa hallituksemme jäsentä Marcelaa. Marcela on alunperin kotoisin Mexikosta, mutta on asunut 16 vuotta Suomessa saaden tuona aikana Suomen kansalaisuuden. Tällä hetkellä hän asuu Mexikossa yrityksensä CreativeGreentekin vuoksi. Joka tapauksessa huh ja heh, olipahan reissu - yksi niistä ikimuistoisista reissusta, joka ei ikinä pyyhkiydy mielestä. Perjantaina Marcela tuli minua vastaan USA:n puolelle Las Americas outlet kylälle. Tähän minulla oli matkaa vain noin 10 minuuttia kotoa Chula Vistasta eli asun hyvin lähellä Meksikon rajaa.


Tijuana, näkymää Marcelan kotihuudeilta


Perjantaina heti ensimmäisenä menimme tutustumaan Marcelan putiikkiin. Hän myy 100% luonnonmukaisia tuotteita eläimille, aina shampoista, punkkien ja ötököiden karkoittajiin saakka. Ihan huippu tuotteita! En tiedä millainen markkina ja kilpailu on kyseisille tuotteille tällä hetkellä Suomessa, mutta varmasti kysyntää riittäisi. Kaupassa käynnin lomassa Marcela vei minut syömään kuuluisia meksikolaisia tacoja. Suuntasimme lähikadun "pikkugrillille" syömään ja sanottakoon, että on muuten melko kaukana Santa Marian tortillalätyt näistä aidoista käsintehdyistä maissitacoista. Hauskinta tässä on, että nuo oikeat tacot ovat siis sama asia kuin suomalaisille tortillat ja tacojen koko on noin kämmenen kokoa. Yummyyy yummyyyyy. Toivon mukaan Marcela opettaa minulle vielä kuinka näitä ihka oikeita tacoja tehdään!


Marcelan putiikki CreativeGreentek


Antibakteerinen deodorantti eläimille, joka tappaa kaikki eläimistä irtoavat pöpöt


Sairaan hyviä tacoja ja jestas toi Guagamole!!!!


Ja nämä violetit vegaanitacot, huh huh!


Illalla suuntasimme baariin viettämään iltaa Marcelan yläasteen luokkakavereiden kanssa. Ilta oli hyvin meksikolaistyylinen. Pöytään tuli vähän väliä tequilaa, margaritaa ja illan kruunasi tamarindimartinit. Meksikolaiset pitivät huolta, että tunsin oloni tervetulleeksi ja kaikki olivat todella vieraanvaraisia - juuri niin kuin meksikolaiset yleensä ovat. Ilta oli täynnä naurua, iloa ja hauskanpitoa. Voi vitsit miten kaikki osasivat pitää hauskaa ilman että kukaan olisi ollut örveltänyt !


Marcelan yläaste koulukaverit

Meksikolaiseen tapaan tamarindimartineja, ikimuistoisen makueämyksen toi tamarindihedelmä drinkin kyljessä.

Ihanista ihanin Marcela <3


Lauantaina lähdimme aikaisin kukonlaulun aikaan tutustumaan Ensenadan viinitiloihin. Edellisenä iltana Marcela oli puhunut vanhan koulukaverinsa Omarin mukaan meille kuskiksi, tai itseasiassa puhelahjoja ei tähän suostutteluun tarvittu vaan ainoastaan kysymys haluaako hän lähteä mukaan riitti. Näin me pääsimme Marcelan kanssa nauttimaan mielettömän hyvistä viineistä ilman että kummankaan tarvitsi olla kuskina. Jestas mikä gentleman. Meksikolaisilla miehillä on tapana tarjota ruoat ja juomat lähes aina naisille ja niinhän tässäkin tapauksessa kävi. Jossain välissä jouduimme jo Marcelan kanssa piilottelemaan Omarin autoon rahaa, koska muuten emme saaneet maksaa mitään. Auton ovien avaus oli peruskauraa ja olimme kuin kaksi prinsessaa tuon päivän ajan. Kävimme kolmella eri viinitilalla, välillä tilaten viinitastingia ja välillä viinipullon. Aivan törkeän hyviä viinejä, ruoista puhumattakaan. Taas kerran päivä oli unohtumaton ja niin paljon upeita muistoja täynnä, että päätimme jo toteuttaa uuden Tijuanan viinireissun ensi kuussa. Kiitos Marcela ja Omar tästä päivästä!

Ennen vinetastingeja kävimme aamupalalla meren rannassa. Niin kauniilta Marcelalta ei hevillä hymy hyydy. :)

Rakastuin Meksikossa näihin ihaniin keramiikkalavuaareihin 

Ensimmäinen viinitiloista oli desingnattu hyvin skandinaviseen tyyliin.

Namsnams

Jokaikinen ruoka ja viini olivat aivan mielettömiä 

Viimeisellä viinitilalla pääsimme ihastelemaan auringonlaskua.


Meidän viinireissupoppoo: Marcela, minä ja Omar. Mucho gracias!!!!!!

Sunnuntaina puolestaan menin Marcelan ja hänen äitinsä mukaan Tijuanan organic Farmers marketille avuksi myymään Marcelan putiikin tuotteita. Kauppa kävi hyvin ja meikäläinen yritti jollain tavalla olla avuksi auttamalla kirjanpidossa, sillä espanjaa en puhu sanaakaan. Valitettavaa Meksikossa oli, että espanjan kieli on siellä lähes ehdoton. Monet peloittelevat usein Meksikosta ja erityisesti Tijuanasta, mutta ainakaan itse en tällä riessulla joutunut kertaakaan pelon uhriksi. Toki näimme muutaman ihmisen, jotka kulkivat täysin zombeina huumepäissään, mutta muuten sain hyvän kuvan Tijuanasta. Toki en illalla pimeässä haluaisi joutua yksin minnekkään sivukujalle, mutta niin se taitaa olla nykyään kaikkialla maailmassa. Reissulla pääsin myös kokemaan aitoa meksikolaista kulttuuria kun kävimme Marcelan vanhempien luona. Oli kyllä niin hauska kokemus tämäkin. Söimme aamupalaksi tacoja samalla kun taustalla pauhasi meksikolainen musiikki.

Farmers market ja Marcelan koju

Illalla Farmers marketin jälkeen Marcela heitti minut takaisin kotiovelle saakka. Paluumatkasta voisin kirjoittaa kokonaisen uuden tekstin, mutta jätettäköön se tällä kertaa väliin. Sanotaan vain että 15 minuutin matkaamme kului noin 4 tuntia, sillä USA:an tulijoita oli sunnuntaina iltana muutama muukin. Todennäköisesti nopeampaa ja helpompaa olisi ollut kävellä rajan yli, sillä nyt Marcela ajoi minut autolla rajan yli. Lopulta pääsin kotiin ja vaikka paluumatka oli raskas niin hymy oli silti huulilla. Joka tapauksessa, kiitos Marcela aivan ihanasta ja ikimuistoisesta viikonlopusta!!! En malta odottaa seuraavaa reissua! :) <3

Exactly.



Kommentit

  1. Hei, löysin blogisi Emmin blogin kautta. Ja huhhuh, ihan huippu reissu tuo! Kerran ollut Meksikossa, tykkäain, mutta tuosta reissusta olisin tykännyt vielä enemmän :-)

    VastaaPoista
  2. Heippa Soile! Kiva kuulla, että löysit blogini! :) Tijuanan reissu oli aivan mahtava! Erityisesti noita viinitiloja voin suositella mieluusti!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti