Eventful October

Mistähän sitä aloittaisi kirjoittamaan. Suoraan sanottuna pää on täysin tyhjä – niin tai liian täysi. Paljon on kerennyt viime kirjoituksen jälkeen tapahtua ja siksi tämän tekstin kirjoittaminen tuntuu haastavalta. Syy miksi en ole kerennyt kirjoittamaan, oli viime sunnuntaina järjestettävät Suomi 100 juhlat. Näiden juhlien eteen teimme kovasti töitä, välillä jopa yöunet menettäen. Lopputulos oli kuitenkin parempi kuin mitä osasin ikinä kuvitella. Juhlien järjestäminen ja organisointi on siis ollut osa harjoitteluani. Aloitin suunnittelemaan ja työstämään näitä juhlia jo ensimmäisestä päivästäni lähtien ja saimme järjestettyä upeat juhlat monista kiemuroista huolimatta. Tuntui mahtavalta saada kehuja juhlavierailta sekä hallituksemme jäseniltä ja näyttää taas himpun verran itselle mihin sitä oikein pystyy kun ryhtyy tuumasta toimeen. 



Vanhempani tulivat parhaimpaan mahdolliseen aikaan vierailulle, sillä he pääsivät osallistumaan Suomi 100 juhlaamme. Kuvassa rakas äitini <3

Kuvassa: Carola, Maria, minä ja Hanna


Suomi 100 juhlien lisäksi viimeisen kuukauden aikana olen kerennyt muuttamaan, käymään Salt Lake Cityssä, osallistumaan Skypen kautta kummityttöni ristiäisiin sekä saanut vieraita luokseni. Eikä tässä vielä kaikki, nimittäin näiden lisäksi viime viikonlopun vietimme Las Vegasissa. 

Muutin siis 1.10 Pacific Beachin ja La Jollan välimaastoon aivan toimiston hujakoille. Otimme yhdessä Marian, toisen suomalaisen internin kanssa, AirBnB majoituksen kahdeksi viimeiseksi kuukaudeksi. Aikaisemmin olin asunut noin 35-40 km päässä toimistosta, joten olen yrittänyt ottaa kaiken ilon irti tästä nykyisestä asuinsijainnistani. Asunto on parin korttelin päässä meren rannasta ja hymyn tulemista ei voi välttää kun töihin pääsee kävellen. Kaikki parhaimmat urheilumahdollisuudet ovat aivan vieressä, rannoista puhumattakaan. 

Windansea Beach, few blocks from my home 

Palmtrees 


Salt Lake Cityyn lähdin veljeni Viljamin 10 vuoden takaista vaihto-oppilas perhettä moikkaamaan. He olivat kutsuneet minut kylään ja kehottivat samalla ottamaan jonkun ystävistäni mukaan. Olen viettänyt paljon aikaa ruotsalaisen internin Klaran kanssa, joten kysyin josko hän haluaisi lähteä tutkimusmatkalle Salt Lake Cityyn. Lensimme suoraan San Diegosta torstaina, lennon kestäen vain noin 1h 45 min. Kentällä perheen isä Jack olikin jo meitä vastassa. Torstai illan vietimme Salt Lake Cityssä ja perjantai aamulla lähdimme Moabiin, Archesin kansallispuistoon. Puisto oli aivan uskomattoman kaunis, koostuen erilaisista punakiviasetelmista. Moabissa olimme yhden yön ja lauantaina ajoimme takain SLC:n. Lauantaina illallistimme yhdessä perheen kanssa ja sunnuntaina palelimme lumisateessa olympiakylässä. En olisi ikinä uskonut sanovani tätä, mutta ai että nautin Salt Lake Cityn viileästä ilmasta. Tuntui kuin keuhkot ja iho olisivat saman tien päässeet taas hengittämään ja juokseminen oli mitä mukavinta.

Maanantaina koittikin aika suunnata jo takaisin San Diegoon ja jättää jäähyväiset Brittaineille. Vaikka reissu oli lyhyt, saimme viettää paljon aikaa perheen isän Jackin kanssa, kerkesimme tutustua Salt Lake Cityyn ja näimme jopa Archesin kansallispuiston. Ja lisäksi oli mukava nähdä missä Viljami vietti vaihto-oppilasvuotensa. Kyllä siinä tuli kerran jos toisenkin ajateltua kuinka hyät oltavat hänellä on ollut Brittainien luona. Salt Lake Citystä tykkäsin kovasti kaupunkina ja ilmankos, sillä se muistutti hyvin paljon Sveitsiä. Thank you Brittains! It was a pleasure to visit you!


Happy hiker 

Delicate Arch

Delicate Arch hike 


Wings, Arches 


Amazing, right?


Yksi niistä jännistä kivimuodostelmista Archesin kansallispuistossa

Tässä Jack ja Klara tutkivat entisaikaisia seinäkirjoituksia
Minä ja Klara sekä taustalla Delicate Arch



Helppoa tämä nykyaika. Osallistuin kummityttöni ristiäisiin Skypen kautta klo 4 aamuyöllä. Mikä kunnia<3 En malta odottaa että näen Ellen ja tietysti Taikun <3

Tästä seuraavana viikonloppuna Jossu Losista tulikin luokseni kylään. Hänestä kirjoitin jo aikaisemmassa postauksessa. Jossu on siis tennisystäväni monen vuoden takaa ja hän muutti aikoinaan USA:aan yliopiston vuoksi. Nykyään hän asuu Los Angelesissa ja työskentelee siellä tilintarkastajana. Viikonloppumme oli ähkyä ja naurua täynnä. Haikkailimme, söimme, nautimme auringosta, söimme lisää, juttelimme ja vain olimme. On ollut niin mahtava huomata kuinka vuodet ja etäisyys jotka ovat olleet välissämme, eivät ole muuttaneet sitä kuinka helppoa ja hauskaa meillä on yhdessä. Niin moneen kertaan olemme päässeet nauramaan vanhoille tarinoille, nimittäin niitä tarinoita on lukuisia. Jossun kanssa näemme taas parin viikon päästä kun ystäväni Marru ja Laura tulevat kylään ja menemme Jossun ja Joshin hostattavaksi Losiin. Pian taas siis nähdään! :) 


Ihana Jossu luonani San Diegossa

Lauantaina illalla söimme italialaisessa Alta Mareassa napamme aivan ähkyyn 



Ja sunnuntai aamuna menimme brunssille Cottageen, vaikka molemmat olimme edelleen ähkyssä edellisillasta. 


Sitten vihdoin tämä ratkiriemukas pariskunta, vanhempani saapuivat. He olivat luonani vain 6 päivää, sanotaanko siis että aikas pika reissu USA:aan. Noh parempi sekin kun ei mitään. Näiden 6 päivän aikana nauroimme paljon, pelleilimme, valmistelimme Suomi 100 -juhlia sekä tutustuimme muun muassa La Jollaan, Coronadoon ja Malibuun. Tuntui että noiden 6 päivän aikana kerkesimme nähdä vaikka ja mitä.  Itselleni kaikki paikat olivat jo entuudestaan tuttuja, joten vamhempani saivat niin sanotusti vain relata ja kulkea perässäni. Arvostan kovasti sitä että he tulivat käymään, vaikka aikaa olikin rajoitetusti. He näkivät missä ympyröissä asun ja elän ja lisäksi he pääsivät näkemään harjoitteluni projektin lopputuloksen, Suomi 100 -juhlat. Kaikki meni niin hyvin ja lisäksi lomalaisia helli koko viikon Kaliforniaan suuntautunut helleaalto.


They are finally here! 



Cottagessa aamupalalla


Hotel del Coronado. Katsoimme paljonko täällä maksaisi majoittua yhdeksi yöksi ja hinta oli mukavat $500/yöltä. Jäi siis tällä kertaa kokematta...

Lauantaina illalla suuntasimme Del Mariin katsomaan auringonlaskua ja viettämään iltaa saunabussin merkeissä. 

Maanantai aamuna ajoimme Malibuun, jossa vietimme viimeisen lomapäivän. Aivan uskomattoman kaunis paikka.



Tarinauurna ei vieläkään lopu, sillä kuten alussa mainitsin olimme viime viikonlopun viettämässä synttäreitäni Las Vegasissa. Voisiko sitä muutenkaan 25-syntymäpäivää juhlia. Huh, oli kyllä niin hullun sekavaa menoa, ei niinkään itseni puolesta, vaan ylipäätään koko meininki Vegasissa. Kävimme yökerhossa, allasbileissä, nautimme ruoasta ja pelasimme casinolla. Hauskaa oli, mutta sanotaanko näin että ei tuonne välttämättä enää uudelleen tämän elämän aikana tarvitse mennä. :D Synttärisankari kiittää joka tapauksessa ihan mahtavasta viikonlopusta, seurasta ja kaikista ihanista onnitteluista mitä sain ystäviltä ja läheisiltä. Olo on niin kiitollinen kaikista teistä ihmisistä keitä olen tähän elämään ympärilleni saanut. <3 
  




Our group in Vegas! Tack så mycket mina kärä vänner <3 Vi hade så roligtttttt!



Las Vegas

Tämä tarina päättyy näihin kuviin ja tunnelmiin ja nyt lähden valmistautumaan Marrun ja Lauran tuloon. Haen heidät huomenna Losista ja he ovat täällä luonani seuraavat kaksi viikkoa. Menoa ja meininkiä siis luvassa loppuun saakka. :) 

Kommentit